perjantai 20. syyskuuta 2013

Tuunailua ja kierrätystä osa 2


Minua on harmittanut eräät farkut kaapissani, jotka ovat olleet aivan ehjät, mutta joissa on todella matala lantio ja niin pitkät lahkeet että ovat hankalat käyttää. Ne muuttuivat saksien ja ompelukoneen kanssa hameeksi. Koristeeksi ompelin hieman pitsiä. Todella mukava käytössä, istuu hyvin vyötäröltä, löytyy farkkujen taskut ja on silti ihan sievä hame. Ollut nyt jo viikon sisään enemmän käytössä kun farkkuina viimeiseen vuoteen.
Tässä eräs syntymäpäivälahja, joka päätyi pakettiin viikko sitten. Kirja on tavallinen pieni muistikirja, jonka päällystin kankaalla ja lisäsin pitsirusetin napin kera. Päällystys onnistui yllättävän siististi ihan vain erikeepperiä käyttäen. Pussukan tein aikaisemminkin käyttämälläni ohjeella joka löytyy täältä. Sain naapurin roskaläjästä vanhoja pukuja, joiden kankaita varasin aivan eri projektiin, josta lisää myöhemmin, mutta niitä kankaita jäi yli ja tähän käytin yksistä puvun housuista leikattua kangasta. Lahjan saajalta saan itse usein pitsejä, kankaita, vetoketjuja ja muita ompelutarvikkeita ja tämä olkoon myös kiitos niistä, sillä vuorikangas on ihanaa kukkakangasta joka on häneltä peräisin, samoin leveä pitsi. Toivottavasti oli tykätty lahja.

Tämä aivan loistava idea tuli vastaan Nökkonen blogista. Heti kaivoin kirppistavaroista kaksi vanhaa potkupukua, joista tuli näihin haalareihin yläosat. Yllättävän pienetkin potkarit kävi näihin kun näistä pituus loppuu ensin kesken. Toisissa on 62 ja toisissa 68 kokoisen potkarin yläosa vaikka poikamme käyttääkin jo 86 kokoisia vaatteita. Harmaan alaosa on oma t-paitani joka oli hihoista niin oudon mallinen etten osannut sitä käyttää ja oikeanpuoleinen on Nanson eurolla kirppikseltä löytämäni t-paita. Resorit ovat siis näissä ainut uusi osa. Leikkaamiseen menee 5 minuuttia ja ompeluun ehkä 10 eli vartissa valmiit pöksyt. Tosi hauskat myös päällä. Näitä teen varmasti ensi kesäksi lisää, sillä ovat varmaan kivan vilpoiset pitää silloin yksinään. Nämäkin tosin saattaa mahtua vielä silloin, mutta ehkä lumiukot heinäkuussa on vähän omituisia.




Olen nyt ollut aivan hurahtanut kaikkiin kierrätysompelujuttuihin. Toivottavasti innostukseni jatkuu sillä tällähetkellä ideoita on vaikka kuinka. Niin ja pyynnöstä olen muuttanut asetukset niin että muutkin kuin rekisteröityneet voivat kommentoida kirjoituksia. En tiennyt että niinkin voi tehdä, joten onneksi pyydettiin. Pitkän harkinnan jälkeen asensin myös Google Chromen ja nyt blogin kirjoittaminen sujuu sata kertaa paremmin kuin explorerilla. Kaikin puolin tyytyväinen siis olen.




Tuunailua ja kierrätystä osa 1

Nyt on ollut vimma tehdä kaikenlaista kierrätysompelua ja ehkä tekeleissäni voi puhua myös tuunaamisesta. Yleensä vierastan sanaa tuunaaminen, sillä monissa lehdissä esimerkiksi on tuunausideoita, jossa vanhasta kauniista alkuperäisessä asussaan olevasta kaapista tuunataan painajainen spreijaamalla se vaaleanpunaiseksi ja liimaamalla siihen kiiltokuvia. Niin usein tulee suorastaan paha olo näistä tuunauksista, mutta jokainen tekee omaisuudellaan mitä haluaa. Näihin tuo sana tuunaaminen ehkä sopii kuitenkin.



Löysin kesällä pihakirppikseltä 0,50e:lla isohkon maatuskan, jolta puuttui kuitenkin kaverit sisältä. Löysin Pinterestistä tällaisen idean ja piti heti hakea maatuska hyllyltä. Tämä on loistava nuppineulatyyny lasten kanssa ja jos nuppineuloja tarvitsee ottaa mukaan. Ei pääse muksut heti näihin käsiksi kun saa kannen päälle, eikä neulat varise kassiin jos tarvitsee ottaa mukaan.


Tämä on lankapiilo. Se on tehty tyhjään isoon vitamiinijauhepurkkiin. Päällystin purkin villapaidan hihalla, joka on vain liimattu paikalleen. Reiän kanteen tein sellaisella nahan reijittimellä, jonka löysin piharakennuksesta. Erittäin toimiva käytössä, kun pikkuvilperimme ei enää pääse purkamaan koko kerää. Kuten kuvasta näkyy tarvitsisin toisen myös.



Samasta villapaidasta leikkasin irti kauluksen ja ompelin käsin alaosan niin ettei se pääse purkautumaan. Tästä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaa minulle kauluri, joka sopii hyvin fiksummankin takin alle. Vielä jäi samaista villapaitaa käytettäväksi vaikka kuinka.




Laitoin vanhan jo uusiokäyttöön varatun villapaidan pesukoneeseen ja se huopui hieman. Heitin sen vielä kuivuriin että huopukoon sitten kunnolla. Sain villapaidasta kahdet tumput. Mammalleni tein nimipäivälahjaksi nuo ylemmät käyttäen hyväksi helman resoria. Alemmat tein itselleni hihoista. Molemmat ovat siis samasta villapaidasta vaikka näyttävätkin kuvissa täysin eri värisiltä. Todella lämpimät lapaset tuli. Saa nähdä teenkö vielä jotkut tossut lopusta villapaidasta. Eihän sitäkään nyt voi pois heittää, hyvää huopunutta villapaitaa. 

Omiin lapasiini tein lakanakankaasta kukkaset. Löysin ohjeen Pinterestistä, mutta voisin tehdä ohjeen tännekkin myöhemmin. Lyhykäisyydessään kukka tehdään niin että leikataan viisi ympyrää. Itse käytin muottina pilttipurkin kantta. Ympyrä laitetaan puoliksi ja neulan ja langan kanssa pujotellaan kaarevalta syrjältä jokainen yksitellen ja kiristetään kukaksi. Ei kuulosta yhtä yksinkertaiselta, mutta laitan ohjeen myöhemmin. Erittäin helppo ja nopea kukka.



torstai 5. syyskuuta 2013

Pipoja, lisää pipoja...

Viime viikkojen aikana olen tehnyt paljon pipoja. Yhteensä 15 pipoa mm. lapsille, itselle, lahjoiksi, kavereille ja niiden lapsille. Loistavan ohjeen löysin Kukikkaat kuosit blogista. Tässä meidän lasten pipot. Molemmilla on myös päällä keväällä tekemäni takit.



Itselleni tein tämän näköisen setin syksyyn. Ostin kirpputorilta säkillisen trikoota kolmella eurolla. Myöhemmin selvisi että trikoot ovat ilmeisesti Marimekon. Säkin kankaat olivat kuitenkin pelkkiä 20-30cm leveitä kapan pituisi suiruja, jotka on jossain tehtaassa leikattu nippuihin. Muutamat suirut olivat niin leveitä että sain tehtyä myös pipoja, mutta muista olen tehnyt tuollaisia putkikaulahuiveja. Huivi on siis iso rengas, joka on kaulassani kaksinkerroin. Tarpeen vaatiessa huivin saa vedettyä kolminkerroinkin. Silloin saa erittäin lämpimän ja tiiviin kaulurin tästä. Huivejakin olenn tehnyt 9 kappaletta pipojen lomassa. Olen myös antanut suiruja kavereilleni, mutta vielä jäi materiaalia kahdeksaan huiviin, jotka ajattelin tehdä joulumyyjäisiin. Säkissä oli myös sinisiä, oransseja ja mustavalkoisia samaa kuosia olevia suiruja.