Isänpäivä ja Pietari

 En ole ehtinyt aikaisemmin tänne kirjoittamaan, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan. Isänpäivästä on jo aikaa, mutta esittelen nyt silti lahjuksemme. 

Tyttäreni 3,5v maalasi akrylimaaleilla isälleen, isoisille ja isoisoisille lumiharjat talven varalle. Harjoista tuli hauskat ja hän tykkäsi kovasti maalata näitä. Toivottavasti tulevat kovaan käyttöön ja saadaan lunta talveksi.

Tällaisen purkinkin lapset kyhäsivät isälleen. Yhdessä keräsivät kiviä meidän tieltä ja pesivät ne. Laitoimme kivet isomman muksun maalaamaan pilttipurkkiin tuon lapun kanssa. Eiköhän näillä kiukku lähde, jos ja kun meidän pikkuenkelimme heittäytyvät riiviöiksi.

Itse olin saanut juuri ennen isänpäivää mieheni joululahjan valmiiksi ja annoinkin sen sitten malttamattomana jo isänpäiväksi hänelle. Tein siis innokkaasti valokuvausta harrastavalle miehelleni jalustana käytettävän riisipussin ja lapaset, joiden oikeassa kädessä on etusormelle reikä kuvien ottamista varten. Riisipussi on kuulema hyvä jalusta vaikkapa luonnossa kannon tai kiven päällä. Sen voi muotoilla kameran alle oikeaan asentoon. Tein pussin kestovaippakankaasta niin se pitää kosteutta. Lapaset tein novitan nostalgia-langasta. Isäntä oli oikein tyytyväinen lahjaansa ja molemmat ovat olleet jo käytössäkin.



Isänpäivänä jätimme myös lapset mummolaan hoitoon ja lähdimme miehen kanssa minilomalle Pietariin. Kaksi yötä laivassa ja yksi päivä Pietarissa oli hieno kokemus. Ystäväni asuu parhaillaan Pietarissa ja menimme häntä tapaamaan. Samalla meillä oli loistava opas paikanpäällä ja kiersimmekin tehokkaasti kävellen Pietaria ristiin rastiin. Käveltyä tuli todella paljon mutta kivaa oli ja ihastuimme kaupunkiin valtavasti. Minulla oli monia ennakkoluuoja maata, kaupunkia ja ihmisiä kohtaan. Kaikki vääriä ja tykkäsin reissusta niin paljon, että varmasti menen uudelleen. Huomasimme yllättäen että päivämme Pietarissa oli myös meidän kihlajaispäivämme joten sitäkin saimme juhlistaa ilman lapsia kauniissa kaupungissa. Itse vanhan rakennuskannan ystävänä on pakko viellä todeta pari seikkaa joista meilläkin voitaisiin ottaa opiksi. Ensinnäkin kokonaan klassiseksi rakennettu kaupunki on yhtenäisyydessään kaunis, mutta siellä myös korjataan esimerkiksi rakennusten julkisivut alkuperäisten piirrustusten mukaan. Lisäksi korjaksen alla olevat rakennukset ovat huputettu sellaisten huppujen alle, joissa on julkisivun kuvaa eikä silmä heti katukuvasta erota työmaana olevaa rakennusta kun huppuihin on maalattu ikkunatkin.
 Tässä vähän tunnelmia reissulta...

Mökkeilyä

Oltiin mökkeilemässä jo syyslomaviikolla, mutta vasta nyt olen ehtinyt tänne mitään laittamaan. Mökillä saimme kokea jo ensilumenkin ja pari päivää oli kauniin valkeaa. Nuorempi muksuista oli kovin ihmeissään lumesta ja vanhempi niin innoissaan että vielläkin puhuu siitä kuinka mökillä satoi lumihiutaleita.

Mökillä ulkoiltiin jonkin verran mutta sää oli sen verran myrskuinen että kauheasti ei siellä viitsinyt olla. Pikkumiehelle isäni oli ottanut pikkuveljeni vanhan polkutraktorin mukaan. Se taisi olla mökillä ihan parasta. Koko perhe askarteluun hurahtaneina maalasimme kasseja ja teimme kuivatuista lehdistä kettukortteja. Kortit lähetimme postilla syystervehdyksiksi ystäville. Mökillä on aina niin kaunista ja kiireetöntä että siellä viihtyisi vaikka kuinka kauan.

Kukkaohje

Tässä nyt tulee lupaamani kukkaohje. Tällaista kukkaa olen käyttänyt villapaidasta tehtyihin lapasiin ja pilkulliseen kassiin. Kukkaohjetta voi soveltaa mihin tahansa kankaaseen ja kokoon. Tämä on helppo ja hauska tehdä ja sitä voi käyttää koristeena mihin vaan.

Kukkaan tarvitset viisi ympyrää. Itse käytin muottina pilttipurkin kantta, mutta kukan voi tehdä isompanakin jolloin juomalasin suu tai isompi säilykepurkin kansi on varmaan hyvä.

Nämä viisi ympyrää ovat paksuhkoa lakanakangasta.

Tarvitset lankaa ja neulaa. Langan täytyy olla tarpeeksi vahvaa ja sitä vahvempaa mitä paksumpi kangas. Tähän käytin karhunlankaa, mutta esim. kassin kukkaan jossa on ohutta lakanakangasta käytin kaksinkertaista ompelulankaa. Yksinkertainen ei kestä siinäkään. Ympyrät taitetaan yksi kerrallaan puoliksi ja ommellaan harvakseltaan kaarevalta sivulta.

Kun yksi terälehti on ommeltu reunasta, se kiristetään ja rypytetään suppuun. Näin tehdään jokaiselle terälehdelle.

Lopuksi kukan ensimmäinen ja viimeinen terälehti ommellaan tiukasti kiinni toisiinsa. Kukan halkaisia on n. 4,5cm kun ympyrät tekee pilttipurkin kannen avulla.

Lopuksi kukan keskustaan voi laittaa esim. napin...

...tai puuhelmen ja kiinnittää kukka koristeeksi haluamaansa paikkaan. Aikaa kukan tekoon menee noin vartti.

Kasseja kierrättäen

Kerroin aikaisemmin haalineeni naapurin roskakasasta pukukankaita ja alkuperäinen syy oli kassit. Teimme pikkukasseja naispurukalla käyttäen ulompana kankaana juurikin noita puvun kankaita. Leikkasin puvut paloiksi jo ennen pesukoneeseen laittoa. Syyni alunperin siihen oli se että käyttökangasta mahtuu näin koneeseen paljon enemmän kuin takkeina, mutta leikatessani pukuja olin onnellinen että päätin silppua puvut ensin sillä vanhoissa puvuissa on sisäpuolella vaikka minkälaista moskaa. Etuvahvikkeina oli säkkikangasta ja olkatoppauksina samanlaista tavaraa, jota hirsien väliinkin on tungettu. No joka tapauksessa saimme useamman kauniin laukun näistä villakankaista. 

Olimme päättäneet opetella käyttämään laukkukehyksia ja lisäksi kasseihin oli varattu pitsejä ja nappeja. Tässä oma kassini, jonka päälikankaaksi tuli mustaa puvuntakkia ja vuoreksi kukkakuvioista kierrätyskangasta vanhasta tyynyliinasta. Koristeeksi kassiin tuli pitsiä ja lasisen näköinen nappi. Päädyimme ommeltaviin laukunkehyksiin, sillä ne voi aina purkaa jos ne menee ensin vinoon. Lisäksi olimme kuulleet että liimattavat, joita puristetaan pihdeillä saattavat olla hankalaa saada nätisti ilman klommoja. Ohjjna laukkuun käytimmePientä kivaa blogin ohjetta. Ohje on oikein hyvä. Kassin sankana käytin yksinkertaisesti vinonauhaa ommeltuna kaksinkerroin.

Isäni täytti juuri pyöreitä ja niihin musta kassini oli liian synkkä ja tein nihin uuden kehyksellisen kassin. Tästä tuli hieman isompi. Myös tämän kankaat ovat vanhoja. Päällimmäinen kangas on retroa käyttämätöntä kangasta ja vuorikangas on vanhaa lakanaa. Vuoren kankaasta tein myös kukkasen koristamaan laukkua. Tämän kassinkin sanka on vinonauhaa.

Tässä vielä kuva molemmista kasseista

Tuunailua ja kierrätystä osa 2

Minua on harmittanut eräät farkut kaapissani, jotka ovat olleet aivan ehjät, mutta joissa on todella matala lantio ja niin pitkät lahkeet että ovat hankalat käyttää. Ne muuttuivat saksien ja ompelukoneen kanssa hameeksi. Koristeeksi ompelin hieman pitsiä. Todella mukava käytössä, istuu hyvin vyötäröltä, löytyy farkkujen taskut ja on silti ihan sievä hame. Ollut nyt jo viikon sisään enemmän käytössä kun farkkuina viimeiseen vuoteen.

Tässä eräs syntymäpäivälahja, joka päätyi pakettiin viikko sitten. Kirja on tavallinen pieni muistikirja, jonka päällystin kankaalla ja lisäsin pitsirusetin napin kera. Päällystys onnistui yllättävän siististi ihan vain erikeepperiä käyttäen. Pussukan tein aikaisemminkin käyttämälläni ohjeella joka löytyy täältä. Sain naapurin roskaläjästä vanhoja pukuja, joiden kankaita varasin aivan eri projektiin, josta lisää myöhemmin, mutta niitä kankaita jäi yli ja tähän käytin yksistä puvun housuista leikattua kangasta. Lahjan saajalta saan itse usein pitsejä, kankaita, vetoketjuja ja muita ompelutarvikkeita ja tämä olkoon myös kiitos niistä, sillä vuorikangas on ihanaa kukkakangasta joka on häneltä peräisin, samoin leveä pitsi. Toivottavasti oli tykätty lahja.

Tämä aivan loistava idea tuli vastaan Nökkonen blogista. Heti kaivoin kirppistavaroista kaksi vanhaa potkupukua, joista tuli näihin haalareihin yläosat. Yllättävän pienetkin potkarit kävi näihin kun näistä pituus loppuu ensin kesken. Toisissa on 62 ja toisissa 68 kokoisen potkarin yläosa vaikka poikamme käyttääkin jo 86 kokoisia vaatteita. Harmaan alaosa on oma t-paitani joka oli hihoista niin oudon mallinen etten osannut sitä käyttää ja oikeanpuoleinen on Nanson eurolla kirppikseltä löytämäni t-paita. Resorit ovat siis näissä ainut uusi osa. Leikkaamiseen menee 5 minuuttia ja ompeluun ehkä 10 eli vartissa valmiit pöksyt. Tosi hauskat myös päällä. Näitä teen varmasti ensi kesäksi lisää, sillä ovat varmaan kivan vilpoiset pitää silloin yksinään. Nämäkin tosin saattaa mahtua vielä silloin, mutta ehkä lumiukot heinäkuussa on vähän omituisia.




Olen nyt ollut aivan hurahtanut kaikkiin kierrätysompelujuttuihin. Toivottavasti innostukseni jatkuu sillä tällähetkellä ideoita on vaikka kuinka. Niin ja pyynnöstä olen muuttanut asetukset niin että muutkin kuin rekisteröityneet voivat kommentoida kirjoituksia. En tiennyt että niinkin voi tehdä, joten onneksi pyydettiin. Pitkän harkinnan jälkeen asensin myös Google Chromen ja nyt blogin kirjoittaminen sujuu sata kertaa paremmin kuin explorerilla. Kaikin puolin tyytyväinen siis olen.

Tuunailua ja kierrätystä osa 1

Nyt on ollut vimma tehdä kaikenlaista kierrätysompelua ja ehkä tekeleissäni voi puhua myös tuunaamisesta. Yleensä vierastan sanaa tuunaaminen, sillä monissa lehdissä esimerkiksi on tuunausideoita, jossa vanhasta kauniista alkuperäisessä asussaan olevasta kaapista tuunataan painajainen spreijaamalla se vaaleanpunaiseksi ja liimaamalla siihen kiiltokuvia. Niin usein tulee suorastaan paha olo näistä tuunauksista, mutta jokainen tekee omaisuudellaan mitä haluaa. Näihin tuo sana tuunaaminen ehkä sopii kuitenkin.

Löysin kesällä pihakirppikseltä 0,50e:lla isohkon maatuskan, jolta puuttui kuitenkin kaverit sisältä. Löysin Pinterestistä tällaisen idean ja piti heti hakea maatuska hyllyltä. Tämä on loistava nuppineulatyyny lasten kanssa ja jos nuppineuloja tarvitsee ottaa mukaan. Ei pääse muksut heti näihin käsiksi kun saa kannen päälle, eikä neulat varise kassiin jos tarvitsee ottaa mukaan.

Tämä on lankapiilo. Se on tehty tyhjään isoon vitamiinijauhepurkkiin. Päällystin purkin villapaidan hihalla, joka on vain liimattu paikalleen. Reiän kanteen tein sellaisella nahan reijittimellä, jonka löysin piharakennuksesta. Erittäin toimiva käytössä, kun pikkuvilperimme ei enää pääse purkamaan koko kerää. Kuten kuvasta näkyy tarvitsisin toisen myös.

Samasta villapaidasta leikkasin irti kauluksen ja ompelin käsin alaosan niin ettei se pääse purkautumaan. Tästä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaa minulle kauluri, joka sopii hyvin fiksummankin takin alle. Vielä jäi samaista villapaitaa käytettäväksi vaikka kuinka.

Laitoin vanhan jo uusiokäyttöön varatun villapaidan pesukoneeseen ja se huopui hieman. Heitin sen vielä kuivuriin että huopukoon sitten kunnolla. Sain villapaidasta kahdet tumput. Mammalleni tein nimipäivälahjaksi nuo ylemmät käyttäen hyväksi helman resoria. Alemmat tein itselleni hihoista. Molemmat ovat siis samasta villapaidasta vaikka näyttävätkin kuvissa täysin eri värisiltä. Todella lämpimät lapaset tuli. Saa nähdä teenkö vielä jotkut tossut lopusta villapaidasta. Eihän sitäkään nyt voi pois heittää, hyvää huopunutta villapaitaa. 

Omiin lapasiini tein lakanakankaasta kukkaset. Löysin ohjeen Pinterestistä, mutta voisin tehdä ohjeen tännekkin myöhemmin. Lyhykäisyydessään kukka tehdään niin että leikataan viisi ympyrää. Itse käytin muottina pilttipurkin kantta. Ympyrä laitetaan puoliksi ja neulan ja langan kanssa pujotellaan kaarevalta syrjältä jokainen yksitellen ja kiristetään kukaksi. Ei kuulosta yhtä yksinkertaiselta, mutta laitan ohjeen myöhemmin. Erittäin helppo ja nopea kukka.

Pipoja, lisää pipoja...

Viime viikkojen aikana olen tehnyt paljon pipoja. Yhteensä 15 pipoa mm. lapsille, itselle, lahjoiksi, kavereille ja niiden lapsille. Loistavan ohjeen löysin Kukikkaat kuosit blogista. Tässä meidän lasten pipot. Molemmilla on myös päällä keväällä tekemäni takit.

Itselleni tein tämän näköisen setin syksyyn. Ostin kirpputorilta säkillisen trikoota kolmella eurolla. Myöhemmin selvisi että trikoot ovat ilmeisesti Marimekon. Säkin kankaat olivat kuitenkin pelkkiä 20-30cm leveitä kapan pituisi suiruja, jotka on jossain tehtaassa leikattu nippuihin. Muutamat suirut olivat niin leveitä että sain tehtyä myös pipoja, mutta muista olen tehnyt tuollaisia putkikaulahuiveja. Huivi on siis iso rengas, joka on kaulassani kaksinkerroin. Tarpeen vaatiessa huivin saa vedettyä kolminkerroinkin. Silloin saa erittäin lämpimän ja tiiviin kaulurin tästä. Huivejakin olenn tehnyt 9 kappaletta pipojen lomassa. Olen myös antanut suiruja kavereilleni, mutta vielä jäi materiaalia kahdeksaan huiviin, jotka ajattelin tehdä joulumyyjäisiin. Säkissä oli myös sinisiä, oransseja ja mustavalkoisia samaa kuosia olevia suiruja.

Lukijoille

Löysin blogistani tilastoja. Oli mielenkiintoista huomata että yli 3600 kertaa katsottua blogiani seurataan ympäri maailmaa. Katseluita oli mm. yli 70 Venäjällä, yli 40 Saksassa, 13 Turkissa, 10 Filippiineillä ja yli 100 katselukertaa Yhdysvalloissa. Kyllä blogia siis ainakin luetaan. Olisi tosi ihanaa jos jättäisitte jotain kommenttiä lukemisistanne. Kiitos!



Lähetän vielä kaikille lukijoilleni muffinssitaikinan makuisia terveisiä!



Lypsymekko

Kaverillani oli kaapissaan ihana kangas, josta lupauduin tekemään hänelle pyynnöstä mekon. Toiveena oli "lypsymekko", jossa on napit, taskut ja vinonauhat reunoissa. Sain mekon käyttäjän meille mitattavaksi silloin kuin kaavat oli tehty ja todettiin että ne pitäisi olla oikean kokoiset. Silti hirvitti kovin tehdä mekko valmiiksi asti kun kangas riitti hyvin mekkoon, mutta virheille ei ollut varaa. Mekko oli kuitenkin aivan sopiva kun hän tuli sitä hakemaan. Tällainen siitä siis tuli. Olin itsekkin oikein tyytyväinen ja tärkeintä, uusi omistaja oli tyytyväinen. Kangas oli siis vanhaa, mutta kuitenkin käyttämätöntä, napit oli minulla jo valmiina, vinonauha on ostettu jättirätistä ja kaava on omani.

Värttinä jollaisesta Ruusunen ei olisi vaipunut uneen

Tämä tässä on pappani minulle tekemä värttinä. Näin tällaisen Hakkapeliittamarkkinoilla Tammelassa vaja pari viikkoa sitten ja piirsin pappalleni kuvan mittoineen ja pian minulla olikin oma värttinä. Markkinoilla Korteniemen perinnetilan (www.luontoon.fi/korteniemi) pisteessä oleva nainen osasi opettaa minulle kuinka tällä tehdään lankaa. Sain kokeillakin, tosin huonolla menestyksellä. Tavoitteeni on kuitenkin tehdä tällä lankaa meidän koirasta. Siinä minulla on ainakin ilmaista harjoittelumateriaalia. Toivottavasti saan täällä myöhemmin esitellä lankaani, mutta vielä en ole kokeillut, joten jää nähtäväksi miten se onnistuu. Täytyy varmaan hakeutua hyrrän kanssa johonkin kurssille jos ei itse onnistu. Minulla on nykyisin hirveä vimma oppia kaikkia perinnetaitoja, kuten juuri kehrääminen. Tämä mahtuu kuitenkin meidän huusholliin paremmin kun rukki ja tämän saa nostettua korkealle pois lasten ulottumattomiin. Tälle syksylle olen ottanut lisäksi tavoitteen opetella tekemään ruokaa leivinuunissa.

1-vuotislahja ja koiralle vauvalahja

Tällaisen pikkuisen tilkkutyyny´n tein lahjaksi eräälle pikkuneidille. Hän tykkäsi kovin tyynystä, samoin kun minä. Nuo retrot lastenkankaat ovat vaan niin ihania. Nämä tilkut ovat jämiä omien lasteni tilkkupeittoprojektista. Niistä tilkkupeitoista täällä toivottavasti myöhemmin.

Samaisen pikkytytön perheeseen oli tullut myös pieni koiranpentu, joka sai minulta tällaisen trikoosta ja kengännauhasta tehdyn öttiäisen riepoteltavakseen.