lauantai 29. joulukuuta 2012

Joulu 2012

En ole joulukiireiltäni ehtinyt mitään päivittämään tänne ennen joulua vaikka aikomus kovasti olikin. Laitan nyt tähän kuvia tekemistäni joululahjoista. Osasta ei ole kuvaa, mutta toivon että loputkin saan vielä kuvattua ja myöhemmin tänne laitettua. Muitakin jouluisia kuvia ajattelin vielä myöhemmin lisäillä. 



Tämän näköisen pyyhetötterön ostin eräistä joulumyyjäisistä. Kokeiltuani sitä totesin että tötterö on aivan älyttömän kätevä. Se pysyy hyvin päässä, ei heilu, eikä paina. Tein näitä sitten 13 kappaletta, joista yhden pidin itselläni ja loput jain joululahjoiksi ystäville ja sukulaisille.



Vanhasta villapaidastani tein itselleni ja äidilleni joululahjaksi puikkojen säilytysjutun. Eli sisäpuolella on villapaitaa, johon saa kivasti tökittyä sukkapuikot ja ulkopuolella on paksuhkoa kangasta. Oikeaan reunaan tein kuminauhasta paikat virkkuukoukuille, sillä ne ei mene villapaidasta läpi. Alemmassa kuvassa on ihana Veicon valmistama puikkomitta, joillaiset annoin mammoilleni ,äidilleni ja itselleni. Tein myös projektipussit puikkomittojen kavereiksi. Niistäkään en kuvia muistanut ottaa.


Tällaista lähti myös pukinpussiin. Ruskean pipon tein novitan tweed-langasta miehelleni. Käytin apuna samaa ohjetta novitan sivuilta, jolla tein jo aikaisemmin pipon itselleni. Pieniä kämmekkäitä tein kahdet, mutta toiset olin ehtinyt jo paketoida. Isommat kämmekkäät sai appiukko valokuvausta varten. Ne tein pelkistä jämälangoista. Pienempiin laitoin 7 silmukkaa puikolle ja isompiin tuli 11 silmukkaa puikolle.



Tällaiset unirätit menivät myös lahjaksi. Näissä on kaksi kerrosta trikoota ja väliin on ommeltu kaikenlaisia nauhanpätkiä mitä on kaapista löytynyt. Näitä on sitten kiva imeskellä.



Äitini kanssa teimme meille piparkakkutalon. Koristelu on kokonaan äitini tekemää. Ihana tuli. Talo on tehty kiertämällä taikina kuumana pullon ympäri. Ensimmäiseen versioon tein ikkuna-aukkoja, mutta se halkesi pullon ympäri kierrettäessä. Seuraava onnistui sitten jo paremmin. Katto on tehty myös yhdestä palasta siten, että ensin on pahvista tehty tötterö, jonka päälle on samalla tötterönkaavalla tehty kattopala aseteltu ja sitten laitettu uuniin. Eli myös pahvikannatin oli uunissa. Väliin olisi ehdottomasti kannattanut tehdä vielä leivinpaperistakin tötterö, sillä pahvi jäi kiinni piparikattoon, emmekä saaneet sitä pois. No se ei onneksi päällepäin näy.


Näistäkin oli pakko laittaa kuva. Naapurimme toi tällaisia ihania pieniä piparkakkutaloja meille aattoaamuna. Idea on mielestäni aivan mahtava. Ensi jouluna aion varmasti käyttää ideaa itsekin.



Esittelen vielä hieman lahjoja. Tyttömme sai mammani tekemän neulemekon ja molemmat lapset saivat pappani tekemät tuolit. Tuoli on 50-luvun malli ja peräisin jostain muutaman vuoden vanhasta ideat nimisestä lehdestä.








Hyvää jäljellä olevaa joulua!






















tiistai 20. marraskuuta 2012

Virkatun kukan ohje

En millään muista mistä olen kukan ohjeen pari vuotta sitten löytänyt, mutta nyt ajattelin kirjata ohjeen ylös kun sitä on minulta muutaman kerran kyselty. Lisäksi tarvitsen sitä itsekkin, kun välillä voi olla puoli vuotta kun on viimeksi kukkaa virkannut, ja sitten joutuu taas pohtimaan että miten se nyt tehtiinkään. Eli tässä kerrostettuun ukkaseen ohje kohta kohdalta. Kuvissa olen käyttänyt Puro lankaa ja sillä useimmiten olen näitä muutenkin tehnyt. Tulee kivasti kaikista vähän erilaisia.


Virkkaa ensin 6 ketjusilmukkaa ja yhdistä ne piilosilmukalla ringiksi.


Virkkaa ringin sisään 8 kiinteää silmukkaa ja sulje taas piilosilmukalla. Virkkaa sen jälkeen 5 ketjusilmukkaa.


Tee sen jälkeen pylväs ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. Tee kaksi ketjusilmukkaa ja taas pylväs seuraavaan kiinteään silmukkaan. Jatka kunnes kaikkiin kiinteisiin silmukoihin on tehty pylväs. Tee sen jälkeen vielä kaksi ketjusilmukkaa tee piilosilmukka kierroksen alussa tehtyihin 5.n ketjusilmukan kolmanteen silmukkaan. Tämän jälkeen kukan pitäisi näyttää samalta kuin yllä olevassa kuvassa.


Jokaiseen kahdeksaan kooon tehdään tämän jälkeen terälehti. Eli tee jokaiseen väliin sisälle ensin yksi kiinteä silmukka, sen jälkeen 4 pylvästä ja taas yksi kiinteä silmukka.


Kun kaikki 8 terälehteä oon tehtytee ensimmäiseen sisempänä olevaan pylvääseen (katso kuva) kiinteä silmukka ja sen jälkeen tee 4 ketjusilmukkaa. Tee taas seuraavaan pylvääseen kiinteä silmukka ja taas 4 ketjusilmukkaa. Jatka kunns kukka oon kerrostettu eli siinä on ikään kuin toinen kerros terälehtiä.


Viimeisen neljän ketjusilmukan jälkeen sulje piilosilmukalla. Katkaise lanka, vedä se nurjalle puolelle ja päättele kukka.

Valmiit kukat näyttävät tältä. Toivottavasti ohjeesta saa jotain selvää. En ole ennen virkkausohjetta tehnyt. Näistä kukista minä olen tehnyt heijastimia, mutta tällaisen voisi kiinnittää myös pipoon ta muualle koristeeksi. Ohuemmasta langasta tulisi vähän pienempi ja sellaiset voisi olla kivat myös vaikka lapasissa. Miksei tällaiset isotkin.



Puro-langasta puheenollen, älkää laittako pyykkikoneeseen puro-lankaisia luomuksianne (ellei se ole tarkoitus), sillä se huopuu. Itse tehokkaana heitin siivotessa lapasia ja pipoja pyykkikoneeseen ja siinä mukana kirpparilta ostamani puro-lankaiset säärystimet. No ne huopuivat sitten koviksi , tiiviiksi ja pieniksi. Onni onnettomuudessa, minun kamerani sai uuden kamerapussukan hävinneen tilalle. Leikkasin säärystimen lyhyemmäksi ja ompelin pohjan kiinni. Leikkasin vielä napinreijän ja ompelin napin pussukkaan. Käytössä oikein hyvä.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Joulumyyjäiset

Ensi sunnuntaina on joulumyyjäiset, joihin menen äitini kanssa myymään. Tähän laitan nyt kuvia tekeleistäni, joita lähden sinne kauppaamaan.


Näitä heijastimia minulla oli joulumyyjäisissä viime vuonnakin ja näitä sai kaikki sukulaiset myös joululahjasksi.

Tänä vuonna tein myös täman näköisiä heijastimia virkattujen kaveriksi.


Myös näitä oli myynnissä jo viime vuonna ja näitä on saanut myös koko suku. Nämä ovat siis perunatikkuja, eli ehdoton joka kodin keittiöväline, jolla voi testata pottujensa kypsyyden. Eivät riko perunaa, kuten haarukka ja ovat söpöjä.

Nämä ovat vahakankaasta ommeltuja askartelu/leipomisessuja noin 1,5 - 4-vuotiaille. Näitä on enemmänkin, mutta kuvasin sain osan.

Molemmat vahakankaat on niin nättejä että ylijäämistä leikkasin pois kaikki ehjät kuviot ja tein niistä magneetteja. Ainakin muffinssit voisi olla tosi herkullisia jääkaapin ovessa.


Näissä pusseissa on kuivurilla kuivattuja suppilovahveroita minigrip-pusseissa. Mieheni sienestysinto tuotti niin paljon satoa, että kuivattuja suppiloita tuli paljon yli oman tarpeen.

Nämä purkit ovat kakkuainepurkkeja. Osasta purkeista saa lahjan saaja tehdä itselleen piimäkakkua ja osassa on aineet karkkikekseihin. Isoissa pilttipurkeissa on vuorotellen mantelilastuja ja rusinoita. Kakkuainepurkeista puuttuu vielä jokin kangas kannen päältä, sekä ohje purkin saajalle/ostajalle.
Päällystettävistä napeista olen tehnyt ison kasan ponnareita. Ihanan syötävän näköisiä vaikka itse sanonkin. Näitä on tosi kiva tehdä. Ja käyttää.

Virkattuja sydämiä, joissa on sisällä rautalankaa.

Näitä ja jotain muutakin on myynnissä sunnuntaina. Ainakin lusikkakoruja lötyy myös, sillä niitä minulta jäi vielä viime joulusta.


perjantai 2. marraskuuta 2012

Surua


Mieheni ihana mamma siirtyi pilvenreunalle ja tänään oli hautajaiset. Kun mamma kuoli aloin tehdä neitokaisellemme hautajaisiin mekkoa. Se oli jotenkin minun tapani muistella mammaa samalla kun tein sitä. Tein mekon vanhasta kotimaisesta aikuisten mustasta samettiliivista, jonka selkäpuoesta tein etukappaleen. Sen taakse tuli napit ja takakappeleet tein liivin etupuolelta. Harmi ettei minulla ole kuvaa liivistä ennen mekoksi muuttumista. Helman saumat, sekä selässä olevat reunasaumat ovat ikäänkuin alkuperäiset. Halusin mekkoon harmaan virkatun kukkasen ja harmaan pitsin keventämään mustaa mekkoa sopivammaksi pikkutytölle. Kukka on virkattu vaaleanharmaasta mohairlangasta. Helman pitsi on pitsivarastoistani löytynyt kaunis reunapitsi, joka kuitenkin oli valkoinen. Värjäsin pitsin uittamalla sitä kahteen otteeseeseen vesikipossa, jonne olin sekoittanut tummanharmaata kangasväriä. Ensimmäinen värjäyskerta ei tuottanut tarpeeksi tummaa harmaata ja siksi uitin pitsin siellä kaksi kertaa. Taakse tuli rusehtavanharmaat napit.





Tässä vielä kuva hautajaismekosta neidin päällä, sekä edestä että takaa.




Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,
olen pilvenlento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa,
vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.



 


lauantai 20. lokakuuta 2012

Toteutunut haave

Mulla on ollut kesästä saakka haaveena sellanen kaappi jonka sisään voisin piilottaa ompelukoneen ja tarvikkeet, silloin kun en ompele. Sellaiselle on ollut tarvetta olohuoneessamme, sillä se on käytännössä ainut paikka jossa voin ommella ja meidän ruokapöytä on näyttänyt yli puoli vuotta erittäin kaoottiselta. Jopa mieheltä on meinannut mennä hermot siihen. Se on lisäksi ollut hankalaa, sillä kun tulee vieraita olen joutunut keräämään kaikki takaisin alakertaan ja siivoaminen on kestänyt todella kauan ja sen jälkeen aloituskynnys ompeluksiin on ollut suuri kun kaikki on täytynyt taas raijata takaisin. Nyt sain aivan ihanan kaapin tuohon tarkoitukseen. Ihana mieheni löysi sen kirpputorilta ja vielä maksoi kaapistani puolet. Nyt se komeilee olohuoneen nurkassa. Ei ollut aivan helppo projekti löytää oikeankokoista, ompelukäyttöön soveltuvaa kaappia, joka olisi meidän molempien maun mukainen ja vielä järkevän hintainen. Silti olen yllättynyt että se löytyi näinkin nopeasti. Tässä kuvia ylpeydenaiheestani.




Eli tällainen vanha ja kaunis yksilö. Missään ei ole vaneria käytetty ja paljon on tehty käsin ilman mitään koneita. Loimukoivua on pintapuoli ja virassaan toimii loistavasti.




Klaffin sisällä on 10 pientä laatikkoa nippeleille ja niiden päällä yksi pitkä laatikko, jossa on nyt kaavat. Ompelukoneen saa ihanasti työnnettyä piiloon tuonne keskelle. Keskiössä oli kolme pikkulaatikkoa ja sellainen lukollinen "viskinpiilotuspaikka". Toivottavasti emme tehneet mitään valtavaa antiikkirikosta, kun poistimme keskiön ompelukoneen tieltä. Ei ollut kovin helppo homma, sillä kaappi on tehty niin hyvin ja kaikki on tehty pyrstöliitoksin. Siististi niitä ei olisi saanut pois kuin purkamalla koko kaappi. Pappani lupasi eheyttää sen lukollisen pikkukaapin, joka keskellä oli, jotta saamme sen muuhun käyttöön.

   


Pikkulaatikoihin sain omiin laatikoihinsa nauhat, napit, pitsit, helmet ja ompeluneulat ja sakset. Nyt kaikki on ihanassa järjestyksessä ja vielä käden ulottuvilla ommellessa. Klaffin alla olevissa kolmessa laatikossa minulla on kankaita.- Kaikki eivät kyllä mahtuneet kaappiin, mutta ne laitoin laatikoihin, joila uskon olevan eniten käyttöä. Ylimpään laatikkoon laitoin puuvillat, keskimmäiseen trikoot ja resorit ja alimpaan muita, eli fleeceä, velouria, villakangasta ja sisustuskankaita.
Olen aivan todella onnelinen kaapistani!
 






torstai 18. lokakuuta 2012

Syksyn sato talteen

Nyt minulla on jäänyt ompelu todella vähään sillä minua on purrut jonkinlainen sadonkorjuukärpänen. Niin varmaan miestänikin, joka hakee minulle jatkuvasti lisää suppilovahveroita. Omenapuu on myös tyhjennetty. Meillä on pihassa sellainen ikivanha puolikuollut omenapuu, joka kuitenkin tekee todella hyvää satoa. Puu on jotain vanhaa lajiketta oleva talviomenapuu, jonka omenat on erittäin hyviä hilloon ja piirakoihin, sillä omenat on happamia, eikä oikein sovi syötäväksi sellaisenaan. Vaikka puu onkin pystyynkuolleen näköinen, omenoissa ei koskaan ole ollut rupea tai muuta vikaa ja niitä on paljon.





Tytär ilmoitti, ettei syö muuta hilloa kuin omenahilloa, joka meillä oli aivan loppu, eikä auttanut kun ruveta hillon keittoon. Nyt on hilloa enemmän kuin tarpeeksi.
Vanhempani ostivat tänä syksynä kuivurin, jolla voi kuivata vaikka mitä. Minä heti lainasin sitä ja nyt on 10 pussia kuivia suppilovahveroita ja pari pussia omenalastuja. Myös kokonaisia siivuja kuivasin, sillä ne on narussa kauniin näköisiä ja niitä voi käyttää joulupaketteihin koristeeksi tai kranssiin. Tai sitten saavat olla vain koristeena. Sieniä on myös pakastimessa useampi pussillinen.



Naisten kesken teimme alkuviikosta tällaisia tonttuja neulahuovuttamalla. Tuli oikein kivan näköisiä. Tässä oma versioni. Myös hieman isompaa ehtisin aloittaa, mutta se on vielä kesken. Tontuissa on kahden kokoiset styrokspallot. Lakki on huovutettu niin, ettei sen sisällä ole mitään.


sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Viikonloppuna lähdimme koko perhe sienimetsälle ja voi sitä suppilovahveroiden määrää. Noin 10 litraa saimme poimittua reilu tunnissa hyvinkin pieneltä alueelta, jonka jälkeen pikkuneiti oli jo ihan väsynyt ja kaikki kippomme täynnä. Vauveli nukkui koko reissun vaunuissa ja minä ja mieheni saatiin rauhassa poimia sieniä, kun koira ja pikkuneiti makoilivat sammalmättäillä pitkin metsää. Ei tyttö kuulema osaa kävellä metsässä. Kivaa kuitenkin oli ja seuraavana aamuna pyydettiin taas päästä sieniä keräämään, mutta nyt on kyllä suppiloita jo omaan tarpeeseen. Kohokohta taisi olla eväshetki. Mukana oli mehua, nakkeja ja omenoita.









torstai 27. syyskuuta 2012

Meillä oli taas alkuviikosta tyttöjen ilta ja tälläketaa tuunailimme purkkeja ja tölkkejä. Kivaa oli ja ihania tuotoksia saimme aikaan. Tässä omat tekeleeni.


Nämä lasipurkit lähtevät luultavasti joulumyyjäisiin erilaisin täyttein. Tuon peltilaatikon pidän itselläni ja ajattelin säilyttää siinä leimasimia ja tarroja. Kuvien ja koristeiden kiinnittämiseen on käytetty ohennettua erikeepperiä ja piparikoristeet on tehty taikataikinasta, johon on lisätty piparkakkumaustettu. Tuoksuvat ihanalle ja värikin on parempi. Kannet puuttuu vielä isoista purkeista, kun niille täytyy ehkä tehdäkin jotain.


Päiväunilta heräsi pieni menninkäinen...


Syksyisiä terveisiä kaikille!