sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Viikonloppuna lähdimme koko perhe sienimetsälle ja voi sitä suppilovahveroiden määrää. Noin 10 litraa saimme poimittua reilu tunnissa hyvinkin pieneltä alueelta, jonka jälkeen pikkuneiti oli jo ihan väsynyt ja kaikki kippomme täynnä. Vauveli nukkui koko reissun vaunuissa ja minä ja mieheni saatiin rauhassa poimia sieniä, kun koira ja pikkuneiti makoilivat sammalmättäillä pitkin metsää. Ei tyttö kuulema osaa kävellä metsässä. Kivaa kuitenkin oli ja seuraavana aamuna pyydettiin taas päästä sieniä keräämään, mutta nyt on kyllä suppiloita jo omaan tarpeeseen. Kohokohta taisi olla eväshetki. Mukana oli mehua, nakkeja ja omenoita.









torstai 27. syyskuuta 2012

Meillä oli taas alkuviikosta tyttöjen ilta ja tälläketaa tuunailimme purkkeja ja tölkkejä. Kivaa oli ja ihania tuotoksia saimme aikaan. Tässä omat tekeleeni.


Nämä lasipurkit lähtevät luultavasti joulumyyjäisiin erilaisin täyttein. Tuon peltilaatikon pidän itselläni ja ajattelin säilyttää siinä leimasimia ja tarroja. Kuvien ja koristeiden kiinnittämiseen on käytetty ohennettua erikeepperiä ja piparikoristeet on tehty taikataikinasta, johon on lisätty piparkakkumaustettu. Tuoksuvat ihanalle ja värikin on parempi. Kannet puuttuu vielä isoista purkeista, kun niille täytyy ehkä tehdäkin jotain.


Päiväunilta heräsi pieni menninkäinen...


Syksyisiä terveisiä kaikille!

torstai 20. syyskuuta 2012

Huomenna mennään mökille. Vanhempieni pitkä ja työntäyteinen mökkiprojekti alkaa olla loppusuoralla ja on ihana päästä katsomaan millainen mökki on sisältä nyt kun se on asuinkunnossa. Vielä neljä vuotta sitten mökki oli  vain siirrettynä paikanpäälle kasana vanhoja hirsiä. Tänä kesänä en olekaan ehtinyt mökille kuin kerran aikaisemmin, joten innolla odotan huomista. Tuolloin mökki oli vielä kylmänä, sisustamatta ja ilman listoja. Mökkituliaisiksi olen tehnyt lapsille lelulaatikon ja lisäksi aion viedä yhden vanhoista kuparipannuistani, jotta retrokirpparilta ostamani ihana posliinikulho mahtuu keittiön hyllylle. Mökille on tulossa myös vanhempani ja appivanhemmat. Varsinainen perheviikonloppu siis tiedossa.





Lelulaatikoksi muutin vanhan perunakorin. Näitä ihanuuksia oli taloon muutettaessa navetassa vaikka kuinka paljon. Nyt moni on jo löytänyt tiensä uuteen käyttöön, mutta on niitä vielä jäljelläkin. Pesin laatikon karhunkielellä suihkussa ja ompelin sisuksen vanhasta pellavaisesta pöytäliinasta tai laudeliinasta. Varma en alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ollut, kun keskellä meni sauma. Molemmille puolille tuli kuitenkin nuo kauniit kirjailut tuohon ulkopuolelle tulevaan osaan. Sisuksen laatikko vaati, sillä kolot laatikossa on niin suuria, että kirjat ja pienet lelut tippuu muuten kyydistä kun laatikkoa siirtelee. Uskon että lelulaatikko sopii hyvin mökin muuhun sisustukseen. Täytin tietysti myös korin, sellaisilla leluilla  joita ei ole hetkeen kotona käytetty. Meillä on niin paljon leluja että hyvin niistä riitti yksi kopalinen myös mökille.
 

Nyt sain vihdoin aikaiseksi tehdä kaksi vuotta sitten Pilttipiiri-lehdessä olleen muistipelin valmiiksi. Tämä lähtee siis myös lelulaatikon mukana kohti Haapamäkeä.




Lelulaatikkoon tein myös lorupussin. Kortteihin käytin vanhat kiiltokuvani. Tällaiset pussukkalelut, joissa on paljon osia on kiva viedä mökille, jossa ne ei pääse häviämään ja sekoittumaan muihin tavaroihin niin helposti. Kotiin en olisi näitä tehnytkään. Pitäisi Ainolla nyt riittää puuhaa mökkeilessä, puuhommien lomassa. Hänen lempipuuhaansa siellä kun viimeksi oli puuhommat ukkon kanssa, eli puiden haku puuvajasta ja niiden laittaminen kiukaan ja padan pesään.


 

maanantai 17. syyskuuta 2012

Eilen illalla sain valmiiksi nostalgia-langasta pipon. Ohjeen löysin osoitteesta http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=93908. Erittäin kiva ohje, jossa koko pipon läpi tehdään joustoneuletta mutta nurjien ja oikeiden silmukoiden paikkaa vaan vaihdetaan 3 kerroksen välein. Mielekkäämpi neuloa kuin pelkkä tavallinen joustoneule tai sileä ja tulee kivan palmikkoisen näköistä ilman ihmeempiä kikkailuita, joita en olisi osannut kuitenkaan tehdä. Lisäksi pipossa oli todella kiva kavennus osio. Minulla on sen verran pitkulainen pää että lisäsin 2cm pipoon pituutta ja jätin piposta tupsun pois. Lisäksi minulla oli läytössä 4,5 kokoiset puikot, eikä 5-5,5 kuten ohjeessa, joten lisäsin 4 silmukkaa. Oikein kiva tuli piposta ja mukavan ohut, että voi pitää jo näillä keleilläkin.



Nostalgia-lanka oli mukavan oloista neuloa. Neuloin tämän pyöröpuikoilla, mutta silmukoita oli sen verran vähän, että se oli hieman hankalaa, joten jos teen toisen, niin teen varmaan sukkapuikoilla.

 
 

Nostalgia-kerässä on 100g lankaa ja pipon jälkeen lankaa oli vielä paljon jäljellä. Mammallani on tänään nimipäivä, joten tein aamulla lahjaksi heijastin nauhan. Tällaisen tapaisen olen ajat sitten nähnyt jossain ja nyt päätin kokeilla itse. Nauhan tein virkkaamalla pylväillä ensin tarpeeksi pitkän nauhan ja sen jälkeen virkkasin pylväsrykelmin nuo pyörylät reunoihin. Vieläkin lankaa jäi jäljelle, mutten tiedä mihin sitä vielä käyttäisi. Yllättävän riittoisa on ollut tuo kerä. Tässä heijastin nauhassa on nurjalla puolella villakangas suiru, joka kiinnittyi samaan aikaan kun ompelin heijastimen tähän kiinni. Nauhan saa kiinnitettyä tarranauhan avulla vaikkapa käsivarren ympärille kun lähtee kävelemään.


Tässä kuva vielä heijastinnauhasta aukinaisena.



Tällaisessa projektipussissa olen kudintani säilyttänyt ja kiikutellut mukanani. Olen nähnyt tällaiseen ohjetta useammassakin paikassa ja tein yhden kesällä tästä samasta kankaasta, joka on ensimmäiseen asuntooni ostettu paneeliverho. Sen pussukan annoin kuitenkin ystävälleni, joka tuli Tampereelta meitä moikkaamaan. Pidin siitä kuitenkin niin paljon että tein viime viikolla uuden kun sain lapsoset samaan aikaan päiväunille. Pussukan kylkeen ompelin muutaman pitsikukkasen. Löysin kesällä kirpparilta pitsisen kukkapöytäliinan eurolla ja ostin sen ihan askartelua varten. Tähän pussukan malliin ihastuin paljon ja näitä pitääkin tehdä lisää. Tyttökin voisi tykätä kun pussin saa kiinni ilman hankalaa vetoketjua, mutta tavarat pysyy hyvin sisällä.




Vo ihanuutta. Meidän pieni nukahti syliin keinutuolissa illalla velin juotuaan. Mikäs sen ihanampaa kuin nukkua äidin rinnalla masu täynnä lämmintä velliä.


maanantai 10. syyskuuta 2012

Uskomatonta kyllä, mutta mun ompeluinto on nyt tauolla ja mulle on tullut jonkinlainen sadonkorjuu innostus. Mies on poiminut paljon puolukoita ja tein raaoista puolukoista hyytelöä. Sienet on jo toisen kerran tänä syksynä kerätty pois pihakoivun alta ja vispipuuroa ja puolukkaurvosta on myös tehty, sekä kaalipataa. Myös puuhellaa ja pönttöuunia on nyt lämmitetty kesän jälkeen ensimmäistä kertaa ja tuntuu niin syksyiseltä. Myös virkkaaminen ja neulominen on alkanut kiinnostaa kun syksy on alkanut. Minulle tulee aina syksyn tullen siihenkin innostus, vaikken kovin hyvin osaakkaan neuloa tai virkata, mutta jotain pientä ja helppoa tekee mieli tehdä. Cittarissa on nyt uudet nostalgialangat tarjouksessa ja ajattelin niistä tehdä itselle ja miehelle pipot. Meillä kummalakaan kun ei ole kunnollisia pipoja kuin oikein kunnon pakkaskeleille ja niitä toivottavasti saa vielä odottaa. Tosin suunnittelin pipoa miehelle vasta joululahjaksi. 

Tällainen satsi sieniä tuli kotipuun alta tällä kertaa. Heinäkuun lopussa siitä sai jo samantaisen satsin. Viimeksi ne käytettiin kaikki heti ja osan annoin pois, mutta tällä kertaa ajattelin käyttää sienet pannulla ja laittaa pakkaseen. Litrasta puoliraakoja puolukoita sain kolmen ison pilttipurkin verran puolukkahyytelöä. Hyytelöstä tuli todella hyvän makuista. Yllätyin itsekin.