En ole ehtinyt aikaisemmin tänne kirjoittamaan, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan. Isänpäivästä on jo aikaa, mutta esittelen nyt silti lahjuksemme.
 |
Tyttäreni 3,5v maalasi akrylimaaleilla isälleen, isoisille ja isoisoisille lumiharjat talven varalle. Harjoista tuli hauskat ja hän tykkäsi kovasti maalata näitä. Toivottavasti tulevat kovaan käyttöön ja saadaan lunta talveksi.
|
 |
Tällaisen purkinkin lapset kyhäsivät isälleen. Yhdessä keräsivät kiviä meidän tieltä ja pesivät ne. Laitoimme kivet isomman muksun maalaamaan pilttipurkkiin tuon lapun kanssa. Eiköhän näillä kiukku lähde, jos ja kun meidän pikkuenkelimme heittäytyvät riiviöiksi.
|
 |
Itse olin saanut juuri ennen isänpäivää mieheni joululahjan valmiiksi ja annoinkin sen sitten malttamattomana jo isänpäiväksi hänelle. Tein siis innokkaasti valokuvausta harrastavalle miehelleni jalustana käytettävän riisipussin ja lapaset, joiden oikeassa kädessä on etusormelle reikä kuvien ottamista varten. Riisipussi on kuulema hyvä jalusta vaikkapa luonnossa kannon tai kiven päällä. Sen voi muotoilla kameran alle oikeaan asentoon. Tein pussin kestovaippakankaasta niin se pitää kosteutta. Lapaset tein novitan nostalgia-langasta. Isäntä oli oikein tyytyväinen lahjaansa ja molemmat ovat olleet jo käytössäkin.
Isänpäivänä jätimme myös lapset mummolaan hoitoon ja lähdimme miehen kanssa minilomalle Pietariin. Kaksi yötä laivassa ja yksi päivä Pietarissa oli hieno kokemus. Ystäväni asuu parhaillaan Pietarissa ja menimme häntä tapaamaan. Samalla meillä oli loistava opas paikanpäällä ja kiersimmekin tehokkaasti kävellen Pietaria ristiin rastiin. Käveltyä tuli todella paljon mutta kivaa oli ja ihastuimme kaupunkiin valtavasti. Minulla oli monia ennakkoluuoja maata, kaupunkia ja ihmisiä kohtaan. Kaikki vääriä ja tykkäsin reissusta niin paljon, että varmasti menen uudelleen. Huomasimme yllättäen että päivämme Pietarissa oli myös meidän kihlajaispäivämme joten sitäkin saimme juhlistaa ilman lapsia kauniissa kaupungissa. Itse vanhan rakennuskannan ystävänä on pakko viellä todeta pari seikkaa joista meilläkin voitaisiin ottaa opiksi. Ensinnäkin kokonaan klassiseksi rakennettu kaupunki on yhtenäisyydessään kaunis, mutta siellä myös korjataan esimerkiksi rakennusten julkisivut alkuperäisten piirrustusten mukaan. Lisäksi korjaksen alla olevat rakennukset ovat huputettu sellaisten huppujen alle, joissa on julkisivun kuvaa eikä silmä heti katukuvasta erota työmaana olevaa rakennusta kun huppuihin on maalattu ikkunatkin.
Tässä vähän tunnelmia reissulta...
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti